Kirahvilakanat

Serkkuni pyysi, että tekisin hänen tulevalle lapsellensa pussilakanat. Sukupuoli ei ole tiedossa, ja kliseiset vaaleanpunaiset ja vaaleansiniset olivat ehdoton ei-ei. Kuvallekaan ei annettu kriteereitä.

Väreissä päädyin keltaiseen, kohtalaisen sukupuolineutraaliin väriin, jota avomieheni inhoaa. Kuva-aiheeksi valitsin kirahvin.

Hankintoja

Löysin kuin löysinkin mamman lahjoittamat pitsit.

Suunnitelmia

Ostin Fidasta eilen nätin aavistuksen mummomaisen valkoisen puuvilla/pellava hameen kahdella eurolla, johon jostain kumman syystä miellyin. Pienellä muokkauksella teen siitä vähän nuoremman näköisen, ainakin toivottavasti. Tyypillinen ominaisuus valkoisille puuvilla/pellava vaatteille on läpinäkyvyys. Niin myös tässä hameessa. En aio tehdä itseäni naurun alaiseksi, joten kipitin suoraan Eurokankaaseen ja ostin valkoista vuorikangasta, josta teen alushameen. Ostin myös pitsiä, jolla koristelen alushameen helman.

Pitsiä

Sain äidiltäni ison kasan jämäkangaspaloja, joista tehdä jotain kivaa.

Kaikki eivät edes tästä kuvasta näy.

 Sain myös pienen kasan äidin tekemää pitsiä ja virkkuu-lankoja, sekä kirjoja, joista voin itse tehdä kaikkea kivaa. Sain myös mammaltani muutaman hänen tekemänsä ja ostamansa pitsin pätkän, mutta siivotessa ehdin jo unohtaa minne tänne 48 neliöön työnsin ne.... Pahus.

Kellohelmamekko

 Elossa ollaan! Kuumuus eikä koulu saaneet minua vielä hengiltä, hurraa! Kesäopiskelin siis kesä- ja heinäkuun ja ainakin heinäkuun kurssit olivat (myös omasta syystäni) sen verran rankkoja, että itku meinasi tulla niitä tehdessä. Jouduin istumaan +30 helteissä sisällä tietokoneen ääressä istuen ja tyhmiä esseitä kirjoittaen, sen sijaan, että olisin voinut nauttia lämmöstä (kyllä nauttia!) ulkona aurinkoa ottaen tai varjossa kirjaa lukien.  Kaiken esseisiin tuhlatun ajan olisin onnellisena voinut käyttää vaikka ompelemiseen.